Hirvenmetsästyksen ohjeistus
Näljängän metsästäjät ry
Metsästysvuosi 2025 – 2026
Ohjeistuksen tarkoituksena on yhtenäistää ja tasapuolistaa toimintamalleja sekä luoda hirviseuruetta koskeva hirvenmetsästyksen toimintaohje. Hirvenmetsästyssääntö ei voi olla ristiriidassa metsästysseuran virallisten sääntöjen kanssa eikä hirvenmetsästyksen ohjeella voi kumota voimassa olevia virallisia sääntöjä.
1. YLEISTÄ
1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
1.2 Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon ja riistanhoitoyhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti. Jos kaatoluvan hakee yhteislupa, kanta-arvio on toimitettava yhteisluvan luvanhakijalle.
1.3 Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
1.4 Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain kesä- eli hirvikokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
2.1 Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta. Vuokrasopimuksen allekirjoittaa puheenjohtaja, hänen estyessään varapuheenjohtaja.
2.2 Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevia Oma Riista-alueita, joiden tunnukset ovat seuran jäsenten ja heidän vieraidensa käytössä.
2.3 Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
2.4 Seuran maastoja koetoimintaan luovuttaa johtokunnan jäsenet ja maastoanomukset käsitellään johtokunnan kesken ennen luovuttamista. Maastot jaetaan anomisjärjestyksessä ja siitä pidetään listausta.
3. KAATOLUVAT
3.1 Metsähallituksen alueluvan hakemisesta vastaa hakuvuotta edeltävänä syksynä toiminut hirvenmetsästyksen johtaja.
3.2 Jos kaatoluvat haetaan omana seurana, tällöin vuosikokouksessa hirvenmetsästyksen johtajaksi valittu henkilö hakee kaatoluvat riistakeskukselta.
3.3 Jos seura on yhteisluvassa, vuosikokouksessa valittu hirvenmetsästyksen johtaja toimittaa Metsähallituksen aluelupapäätöksen ampujaluetteloineen yhteisluvan luvanhakijalle.
3.4 Erityistapauksisissa em. luvat hakee taikka toimittaa yhteisluvalle seuran puheenjohtaja.
4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
4.1 Hirvenmetsästykseen ilmoittautumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet.
4.2 Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran kesä- eli hirvikokouksen yhteydessä.
4.3 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla tai olemalla edustettuna edellä mainitussa kokouksessa.
4.4 Metsästykseen ampujana osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.
5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
5.1 Seura valitsee keskuudestaan talvi- eli vuosikokouksessa tulevan kauden hirvenmetsästyksen johtajan. Kesä- eli hirvikokouksessa hirvenmetsästyksen johtaja määrää riittävän määrän varajohtajia.
5.2 Jos metsästys tapahtuu useammassa kuin yhdessä ryhmässä, tällöin ryhmiin nimetään ryhmänjohtajat, jotka toimivat hirvenmetsästyksen johtajan käskyvallan alla ja noudattavat sekä valvovat heille hirvenmetsästyksen johtajan antamia ohjeita ja määräyksiä.
5.3 Jos seura on yhteisluvassa, hirvenmetsästyksen johtaja edustaa seuraa kaatolupakokouksessa, jos siitä ei ole muuta sovittu. Seuran puheenjohtaja edustaa seuraa vuosittain pidettävässä yhteisluvan talvikokouksessa.
5.4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta ja Oma Riista-järjestelmää varten.
5.5 Hirviseurueelle muodostetaan tai päivitetään Whatsapp-yhteisö, jossa tiedotetaan koko seuruetta koskevia asioita. Mahdollisilla metsästysryhmillä voi olla omat Whatsapp-ryhmät sisäisen tiedotuksen kanavana.
6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
6.1 Metsästyskauden aloittaminen päätetään kesä- eli hirvikokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissaolleille seurueen jäsenille.
6.2 Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä sovitaan erikseen.
6.3 Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
6.4 Metsälle lähtiessä, on varmistuttava riittävästä määrästä apujoukkoja mahdolliseen kaadetun eläimen noutamiseen. Suosituksena kuitenkin vähintään kaksi henkilöä metsälle, ryhmät voivat tehdä tästä poiketen tiukemman ohjeistuksen.
6.5 Hirviseura ylläpitää ajantasaista metsästysaluetta Tracker-ohjelmistossa, johon kaikki metsästäjät sekä metsästyskoirat tulee laittaa näkyviin aina metsästyspäivän aikana. Jos metsästäjä käyttää itsellään ja koirallaan jotakin muuta ohjelmistoa, tulee hänen varmistua, että ryhmän- taikka metsästyksenjohtaja on koko ajan tietoinen hänen ja koiransa liikkeistä (esimerkiksi Whatsapp-näyttökuvat määräajoin)
6.6 Jos metsästys tapahtuu erillisissä ryhmissä ja jokin ryhmä lopettaa metsästyksen muita aiemmin, voi siirtyä metsästämään toiseen ryhmään niin yhteisesti sovittaessa.
6.7 Kaatamatta jääneiden kaatolupien jaosta seuran sisällä päättää metsästyksenjohtaja. Toisen ryhmän toimesta kaadetun eläimen lihaosuudet ja siitä seuraavat mahdolliset kulut osoitetaan alkuperäisen kaatoluvan saaneelle ryhmälle, jos muuta ei ole sovittu.
6.8 Metsästyksenjohtaja on velvollinen ilmoittamaan ja luovuttamaan kaatamatta jääneet kaatoluvat yhteisluvan käyttöön.
6.9 Metsästyspäivä päättyy siinä vaiheessa, kun kaikki henkilöt ja koirat ovat pois metsästä. Poikkeuksena koiranohjaajalta tullut tieto, ettei koiraa saada pois metsästä kohtuullisessa ajassa.
6.10 Poistuttaessa kesken metsästyspäivän, luvan poistumiseen antaa metsästyksen- tai ryhmänjohtaja.
7. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
7.1 Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa vuorotyötä tekevät henkilöt huomioiden. Arkipäivinä voi tehdä rästiin jääneitä tai tehdä etukäteen viikonloppu poissaolon aiheuttamia metsästyspäiviä. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
7.2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. saaliskäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkojen huolto sekä peijaiset valmisteluineen.
8. AMPUMATAITO, SAALISKÄSITTELY
8.1 Jokaisella metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus ylläpitää ampumataitoaan riittävissä määrin.
8.2 Kaatolaukauksen jälkeen tulee huolehtia tarvittaessa saaliin pistämisestä.
8.3 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taittamattomilla armonlaukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
8.4 Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.
8.5 Saalista ei saa jättää yöksi maastoon. Kts kohta 6.4
9. HAAVOITTAMISTILANNE
9.1 Ampujan tulee seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
9.2 Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksen- taikka ryhmänjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä ja merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä.
9.3 Mikäli metsästyksen- taikka ryhmänjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
9.4 Jos haavoitettua hirveä haukkunut koira ei ole kyseisen eläimen jäljillä, osoitetaan sille lähin ja tarkoituksenmukaisin koira.
10. KAATAJAMÄÄRITYS
10.1 Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman.
10.2 Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimeämisen tekee metsästyksen- taikka ryhmänjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
11. SAALIIN JAKO
11.1 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
11.2 Hirvennahat voidaan myydä niitä ostavalle yritykselle, jos ampujat eivät ota niitä itsellensä.
11.3 Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Jos käytetään nk. jakoporukoita, arvalla järjestykseen arvotut ryhmät määräytyvät ensimmäisillä arvontakerroilla. Jokainen osallistuu vuorollaan lihanjakoon.
11.4 Saaliin jaossa neuvotaan ja opetetaan ruhon käsittelyä nuoremmille metsästäjille metsästys- ja eränkäyntitapojen siirtämiseksi sukupolvilta toisille.
12. RIKKOMUSSEURAAMUKSET; ERIMIELISYYSRATKAISUT
12.1 Metsästyksenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomuksista: 1. seuran puheenjohtajalle ja hallitukselle, 2. mahdollisen yhteisluvan ylijohtajalle sekä 3. viranomaisille. Em. Järjestyksestä voidaan poiketa asian kiireellisyyden niin vaatiessa. Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
12.2 Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen taikka metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtaja ja seuran johtokunta yhdessä.
12.3 Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajan sekä ryhmänjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. Jos riidan osapuolena on ryhmän- tai metsästyksenjohtaja, asia viedään seuran johtokunnan käsiteltäväksi.
12.4 Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja, kohtuullisia ja perustua voimassa oleviin ennakkotapauksiin.
13. PEIJAISET
13.1 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
13.2 Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seuran jäsenet tai erikseen sovittaessa ryhmittäin.
13.3 Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.
14. KUSTANNUKSET
14.1 Peijaisten kulut sekä hirvialueiden vuokrakulut katetaan metsästysseuran kassasta.
14.2 Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken ryhmittäin taikka yhdessä.
14.3. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä: lupamaksut, yhteishankinnat ja erillishankinnat ryhmittäin sekä muut kulut (yhteislupa yms)
15. KUSTANNUSTEN KATTAMINEN
15.1 Seurueen hankkima hirvennahkatuotto käytetään nuolukivien hankintaan.
15.2 Hirviseura voi myydä taikka huutokaupata hirven tai hirvenlihaa niin erikseen päätettäessä.
16. YHTEISTOIMINTA
16.1 Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa-anomus) päätetään vuosittain seuran yleisessä talvi- eli vuosikokouksessa.
16.2 Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.
17. METSÄSTYSVIERAAT
17.1 Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta tekee hirviseurue.
17.2 Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirvimetsästyksen johtaja.
17.3 Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
17.4 Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran kesä- eli hirvikokous.
18. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
18.1 Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
18.2 Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista.
18.3 Edelliseen vuoteen verraten, muuttuneet asiakohdat lihavoidaan huomioimisen helpottamiseksi
Tämä ohje on hyväksytty käyttöön otettavaksi hirvenmetsästyskaudelle 2025 - 2026 metsästysseuran kesä- ja hirvikokouksessa 17.8.2025, pykälä 5.